tiistai 15. syyskuuta 2015

100 yötä...

Aamulla heräsin viiden aikaan, enkä enää saanut unta. Tuttua jännitystä ilmassa. Pimeässä makuuhuoneessa sängyssä maatessa pystyin aistimaan lumisen maan ja kuulin jopa aura-auton äänen.  Hipsin olohuoneeseen ja kaivoin kynttilät kaapista. Kynttilän valossa neuloin ja nautin rauhallisesta tunnelmasta.


Nyt saa odottaa ❤ 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä käynnistäsi merkki